tiistai 16. maaliskuuta 2010

Anti-hehkutus

Kerronpa teille nyt jotakin. Minulla on koko ajan nälkä. Siis ihan koko ajan. Vaikka söisin ja söisin, niin tuntuu, että raja ei tule vastaan ollenkaan. Olen ollut ilman sokeria ja ilman hiilihydraattihöttöä nyt kuutisen viikkoa. Paleo- ja raakaruokablogit hehkuttavat hyvää oloa ja sitä kuinka nälkä on tuntematon käsite… Mutta minä kerron, että jumalavita sitä haluaisi syödä KOKO AJAN. Juu, olo on hyvä ja olen ruokavaliooni tyytyväinen.. Mutta tiedä sitten onko tämä jokin vieroitusoire, kun kroppani rukoilee minulta ruokaa ruoan perään eikä suostu hiljenemään (saisiko sen hiljaiseksi syöttämällä sille vähän leipää?), vai onko kyseessä hormonaalimyrsky, joka ei anna sijaa kylläisyyden tunteelle? Liittyykö nälän tunne siihen, että olen lähestulkoon tuplannut harrastamani liikunnan määrän? Kuka tietää. On ahdistavaa syödä koko ajan, koska painon nousu pelottaa. Mutta on inhottavaa elää vatsa kurnien… Another day of ups and downs, I suppose.

perjantai 12. maaliskuuta 2010

Rakkaudesta kookokseen

Kookosöljyä käytetään meidän perheessä rutkasti. Yksi purkki on keittiössä ja toinen kylpyhuoneessa. Keittiössä öljy löytää tiensä smoothieisiin, raakaherkkuihin ja pannulle paistorasvaksi. Kylppäripurkista ammennetaan öljyä kosteusvoiteeksi, dödöksi ja hiustenhoitoaineeksi. Itselläni kosmetiikkaan on kulunut rutkasti vähemmän rahaa sen jälkeen kun siirryin kalliiden kosteusvoiteiden sijaan käyttämään ihonhoidossa kasviöljyjä. Halpaa, turvallista ja toimivaa.

Mutta nyt estradi on kookoksen; We like it raw -blogissa oli nimittäin video kookosöljyn tekoprosessista. Videosta käy ilmi muun muassa se, että tietyt kansat kutsuvat kookospuuta "elämän puuksi", koska se tarjoaa sekä ravintoa että suojaa ja on kyseisillä kansoilla äärimmäisen tärkeä. Ehkä olen vähän outo, mutta aloin kuolaamaan nähdessäni tuoreen kookosöljyn valuvan purkkiin...

lauantai 6. maaliskuuta 2010

Sokeriton suklaa

Kuvan suklaa sisältää mantelitahnan ja kookosöljyn lisäksi saksanpähkinää, gojimarjoja, chiasiemeniä, carobia sekä salaista asettani, Navitasin idätettyä chia-, pellavansiemen- ja riisiseosta. Herkku on siis täysin sokeriton. Tästä suklaasta voivat nauttia monet eri allergikot, pähkinäallergikkoja lukuunottamatta.


Napapilven koekeittiössä on nyt kahtena viikonloppuna herkuteltu suklaalla, joka saa sukat pyörimään jaloissa. Tätä "suklaata" voi makunystyröistään, mielihaluistaan ja ruokavaliostaan riippuen tehdä ilman suklaata tai suklaan kera. Kun handlaa reseptin perusteet, voi suklaata maustaa ja muokata mielensä mukaan. Kuulostaako hyvältä? Kokeile, jos et muuten usko!

Perusresepti:

- mantelitahnaa (esim. Rapunzel-merkkistä, jota myydään esimerkiksi Ruohonjuuressa)
- kookosöljyä
- siemeniä/pähkinöitä/gojia
- raakakaakaojauhetta/carobia
- mausteita (esim. suolaa, kanelia, kardemummaa, vaniljaa)

Kookosöljyä ja mantelitahnaa käytetään suurinpiirten saman verran kumpaakin. Aloita vaikka kahdella ruokalusikallisella. Tarkkoja mittoja en pysty antamaan, koska tätä suklaata pitää tehdä fiiliksen mukaan. Älä silti luovu leikistä.

1. Koska huoneenlämmössä kookosöljy kovettuu, pitää se ensin saada juoksevaksi. Laita öljy pieneen kulhoon, laita vettä kattilaan kiehumaan ja pitele kulhoa kuuman kattilan yläpuolella, niin että öljy sulaa lämmössä. Voit toki myös käyttää mikroa tai muuta lämmitysmetodia, jos siltä tuntuu.
2. Kun kookosöljy on saatu juoksevaksi, sekoita siihen mantelitahna. Ja kas, nyt sinun täytyy vain päättää millä haluat suklaalevysi maustaa.
3. Jos käytät pähkinöitä, rouhi ne pieneksi. Lisää pähkinärouhe manteli-kookosöljyseokseen.
4. Lisää seokseen myös siemenet ja mausteet (esim. chiasiemeniä, kanelia ja vaniljaa).
5. Mausta seos carobilla ja/tai raakakaakaolla. Maistele, maistele ja maistele. Lisää mausteita/carobia/kaakaota, jos siltä tuntuu. Seoksen ei tarvitse olla kiinteää ollakseen valmista, vaan se voi jäädä jonkin verran juoksevaksi. Lisää massaa suklaaseen saa esim. tuolla Navitasin sekoituksella tai mantelijauholla.
6. Kun olet tyytyväinen seoksen makuun, kaada se folion päälle lautaselle levyksi. Anna jähmettyä jääkaapissa.

Nauti!

torstai 4. maaliskuuta 2010

Empiirinen havainto: energiapatukka antaa energiaa

Joskus sitä tekee huonoja valintoja. Valinnat ja niiden seuraukset kannattaa tiedostaa, jotta niistä voisi oppia jotakin.

Kun kurinalainen kuukauteni päättyi, päätin villiintyä ja syödä taatelia sisältävän energiapatukan. Ei kai tuossa nyt mitään pahaa ole, mutta kroppani kertoi kyllä minulle hyvin selkeästi, että energiapatukan syöminen yhdeksältä illalla ei ole kannattavaa. Pyörin koko yön sängyssä levottomia unia nähden, kunnes neljältä aamulla heräsin suunnattoman pirtsakkana, vatsa kipeänä ja mieli huolesta toiseen juosten. Olo oli kertakaikkisen energinen, mutta jotenkin oudon huumatulla tavalla.

Tarinan opetus on, että jos syö hiilihydraatteja, niin niitä ei kannata missään nimessä syödä illalla.

Mutta muuten noista taikapatukoista:
Tilasin iherb.comista laatikollisen (16 kpl) Lärabarin Ginger Snap -makuisia patukoita. Patukka oli oikein maukas ja ainesosat olivat sellaisia, joista minä pidän: taateleita, manteleita, pekaanipähkinöitä, inkivääriä, kanelia ja neilikkaa.

Mikäs sen parempaa, jos joskus tulee oikeasti on-the-go tilanne, jossa sitä energiaa oikeasti tarvitaan.

tiistai 2. maaliskuuta 2010

Kurinalainen kuukausi

Jep, olen kyllä aika ylpeä helmikuustani. En syönyt sokeria enkä viljaa (yhtä laskiaispullapäivää lukuunottamatta). Ruokavalio koostui pääasiassa kasviksista, kananmunista, kalasta ja maitotuotteista. Jonkin verran lihaa pistelin myös poskeeni.

Tarkoitukseni oli nujertaa hiilihydraattiaddiktio ja siinä olenkin onnistunut. En enää himoitse leipää, pastaa ja riisiä. Olen kuitenkin osoittautunut ovelaksi pirulaiseksi, jonka on välttämättä oltava koukussa johonkin - kahviaddiktio on siis helmikuun aikana pahentunut entisestään. Olen myös lopettanut suklaansyömisen - mutta syön sen sijaan raakakaakaomassaa. En himoitse leipää, mutta en voi vastustaa juustoja. Olen siis aivan toivoton tapaus, jonka on pakko olla koukussa johonkin! Osittain ongelmani vaikuttavat siis olevan henkistä laatua.

Oliko ruokavaliolla vaikutuksia?

Kyllä ja ei. Vatsani on paljon paremmassa kunnossa, mutta ei siltikään ongelmaton. Helmikuussa oli yksi ihana päivä, jolloin vatsani oli ihan litteä! Sitten taas pyöreys palasi... Tiedä tässä sitten, minkä kokoinen oikeasti on, kun vatsanympärys voi vaihdella kymmenellä sentillä päivästä toiseen. Sekin harmittaa, että kuukautisia ei vieläkään kuulu. Olo on kuitenkin ollut energinen ja pirteä! Parempaan suuntaan ollaan menossa, ehdottomasti.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...