maanantai 30. huhtikuuta 2012

Kesäinen riisilisuke

Niin niin, lupasin pysytellä poissa blogista, mutta minkäs sille voi. Kun reseptejä pukkaa, ja haluan kirjata ne ylös. Mieluummin kuitenkin tänne, kun jonnekin ruutupaperille kuleksimaan.

Kun päivät lämpenevät, sitä automaattisesti tekee mieli kevyempää ruokaa. Enää ei tarvitse lämmittää itseään pataruoilla ja keitoilla. Kauppojen kasvistarjonta laajenee päivä päivältä ja keho tuntuu huutavan tuoreiden vihannesten perään.

Tämä riisisalaatti tarjoillaan kylmänä. Helpottaa elämää, kun haluaa tehdä ruoan valmiiksi etukäteen. Minä tein tämän jo aamulla jääkaappiin odottelemaan. Kun palasimme aurinkoiselta neljän tunnin kävelyltä, niin oli melko mukavaa, että ruoka oli jo viittä vaille valmis.

Paistelin seuraksi valkosipulilla kyllästettyjä lihapullia, jotka laitoin rucolapedille. Helppoa kuin heinänteko.



Punainen riisisalaatti

2,5 dl pitkäjyväistä riisiä / villiriisiä
10 aurinkokuivattua tomaattia
3 tomaattia
nippu lehtipersiljaa
1 rkl oliiviöljyä (jätä pois, jos aurinkokuivatut tomaatit ovat öljyyn säilöttyjä)
2 rkl omenaviinietikaa
mustapippuria, suolaa

1. Valmista riisi valmistajan ohjeiden mukaan.
2. Kun riisi on valmis, huuhtele se kylmällä vedellä ja laita kulhoon.
3. Lisää joukkoon oliiviöljy ja omenaviinietikka.
4. Pilko tomaatit ja silppua aurinkokuivatut tomaatit. Lisää joukkoon.
5. Silppua mukaan myös lehtipersiljan lehdet.
6. Mausta lopuksi mustapippurilla ja suolalla.
7. Tarjoa heti tai anna maustua jääkaapissa.

Jos olet kasvissyöjä, lisää salaattiisi papuja tai tarjoa se falafelien kanssa, niin saat mahasi kunnolla täyteen.

tiistai 24. huhtikuuta 2012

Leangainshaaste

Facebookissa on julkaistu haaste noudattaa Leangainsia (tai muuta treeniohjelmaa) 30 päivän ajan. Kuulostaa helpolta, mutta ehkä juuri se sitoutuminen ja 30 päivän ehdottomuus on vaikeaa.

Minä joka tapauksessa rakastan haasteita, enkä voi olla niihin tarttumatta!

Ajalla 26.4.-25.5. aion siis sukeltaa treenimaailmaan täyttä päätä ja tehdä ihmiskokeita omalla kropallani. 30 päivää menee loppujen lopuksi todella nopeasti, ja haasteessa on se hyvä puoli, että saa muilta osallistujilta kannustusta ja vertaistukea.

Olen ihan innoissani!

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Pari sanaa Leangainsistä

Vaikka minä pidänkin blogin kirjoittamisesta taukoa, niin muut eivät. Siksi siis rikon hiljaisuuteni ja laitan tähän linkin Mark Sissonin informatiiviseen postaukseen pätkäpaastoilusta.

Itse siis olen noudattanut Leangains-nimistä pätkäpaastoprotokollaa kymmenisen kuukautta*. Löydät lisää tietoa omasta Leangains-kokemuksestani blogistani klikkaamalla kyseistä tunnistesanaa, joka löytyy esim. tämän postauksen perästä.

Tässä Mark Sissonin loistava tiivistelmä metodista (koko juttu löytyy täältä):

Leangains

Martin Berkhan’s incredibly popular fasting protocol is slightly more involved than others, but still pretty simple:
  1. A daily 16 hour fast (Martin sometimes recommends 14 for women, who just seem to do better on shorter fasts) during which you eat nothing. Coffee, tea, and other non-caloric fluids are fine.
  2. A daily 8 hour (or 10 for women) eating window.
  3. Three days of weight training, ideally performed at the tail end of the fasting period. To improve performance and muscle protein synthesis, you have the option of consuming 10 grams of branched chain amino acids 10 minutes before the workout.
  4. Always eat high protein.
  5. On training days, eat more carbs and less fat.
  6. On rest days, eat more fat, fewer carbs, and slightly reduce calories.
  7. Most people begin their fast after dinner (say, 9 PM), workout in the afternoon (at around 12 PM), and break their fast immediately post-workout (at around 1 PM), but you can use any schedule you prefer.
  8. Your post-workout meal should have about 50% of your day’s caloric allotment (a real feast).
Who should try it?
Because it’s geared toward people interested in losing fat and putting on muscle and strength, Leangains presupposes that you will also be lifting heavy things several times a week, usually in the fasted state. Therefore, Leangains is best-suited for people who will be training on a regular basis. In fact, it’s probably the most meticulously-designed IF program.
People with steady schedules will have more success than people with erratic schedules. A huge part of Leangains is the hormonal entrainment induced by regular feeding times. Once you get locked into your routine, your hunger hormones will adapt to the schedule, and the fasting should get easier, or even effortless.

Mark Sissonin tekstistä löytyy lisää tietoa muista pätkäpaastoiluprotokollista ja protokollattomasta WHEN-metodista.

Kannattaako näitä kokeilla? Siihenkin löytyy hyvät arkijärkiset perusteet Markilta. Itse mietin tuon kirjoituksen luettuani, että pitäisikö siirtyä Leangainsistä WHEN:iin. Siitä sitten joskus toiste.

---

* Oma leangainsini ei ole sisältänyt kaloreiden tai makroravinteiden laskemista. Tiedän, että monet metodia noudattavat laskevat jokaikisen suupalansa kalorit/makrot ja saavat siten aikaan ihan älyttömän mahtavia tuloksia. Itse en ole kuitenkaan tähän lähtenyt, koska olen ajatellut kaloreiden laskemisen olevan liian stressavaa puuhaa. Voi olla, että koitan tällaista orjallista Leangainsia kesällä, kun muuta stressiä on vähemmän.

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Tauko

Digitaalisen muotoilun koulutusohjelma, jota olen tammikuusta saakka suorittanut, lähestyy loppuaan ja on korkea aika keskittyä koulutöihin. Askaroin muun muassa erään e-kirjan parissa, mutta jotta saisin sen joskus julkaistua, on keskittymisen aika. Mitä se tarkoittaa? Sitä, että Napapilvi menee nyt tauolle. Palaan blogimaailmaan taas toukokuun lopulla.

Höpisen vielä sen verran, että voin kertoa viettäneeni viimeiset pari päivää ihanasti lomaillen. Eilen olin Tukholmassa ja tänään Tampereella. Loma teki hyvää, nyt taas jaksaa. Akut on saatu ladattua!

torstai 12. huhtikuuta 2012

Aamupalaksi tomaattikastikkeessa kypsennettyjä kananmunia

Eilistä dukkah-leipää jäi vielä tämän päivän aamupalalle.

Päätin jatkaa ruokaa tekemällä leivän kyytipojaksi tomaattikastikkeessa kypsennettyjä kananmunia (marokkolaista bussiruokaa, josta kerroin täällä). Aiemmilla kerroilla olen laittanut ruokaan mukaan lihapullia, mutta koska nyt ei ollut tarvetta niin tuhdille ruoalle, pelkät kananmunat riittivät tällä kertaa.

Tämäkin ruoka on oikeastaan vain idea – ei mikään orjallisesti noudatettava resepti. Ideana on, että pannulla tai padassa tehdään mausteinen tomaattikastike, jossa sitten kypsennetään kananmunat. Marokossa tuohon tomaattikastikkeeseen kuuluu sitten dippailla leipää. Minä tein tänään niin, koska sattui juuri tuota hommaan täydellistä leipää olevan.

Tarvitset siis vain tomaattimurskaa, kananmunia ja kannellisen keittoastian (kannettomassa kananmunien kypsyminen kestää ikuisuuden). Jos haluat, voit lisätä kastikkeeseen heti alussa vihanneksia, vaikkapa pieneksi pilkottua porkkanaa tai paprikaa. Jos sinulla on edellisestä ruoasta tähteeksi jääneitä perunoita, voit hyvin heittää ne mukaan ruokaan. Ruoan voi valmistaa myös uunissa. Todellakin suosittelen testaamaan tätä, sillä tomaattikastikkeessa kypsennetyt kananmunat ovat ihanan pehmeitä – todella hyvä tapa saada päivän proteiinikiintiötä täyteen.

Tomaattikastikkeessa kypsennetyt kananmunat
  • voita tai oliiviöljyä paistamiseen
  • pari sipulia (+ muita kasviksia, jos haluat)
  • 400–500 g tomaattimurskaa
  • mausteita (tuoreita tai kuivattuja yrttejä, chiliä, jotakin valmista mausteseosta, vain taivas on rajana!)
  • 4–5 kananmunaa
1. Pilko kasvikset. Laita pataan/paistinpannulle voita tai oliiviöljyä. Kuullota kasvikset rasvassa.
2. Lisää tomaattimurska. Sekoita.
3. Lisää mausteet. Anna muhia hetken verran miedolla lämmöllä ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa tai mausteita.
4. Kun maku on kohdallaan, lisää kananmunat yksitellen. Riko kananmunat kahvikuppiin. Tee kananmunalla tomaattikastikkeeseen kolo ja liuta se koloon. Toista sama kaikkien kananmunien kohdalla.
5. Kun kaikki kananmunat ovat tomaattikastikkeessa, laita kansi kiinni. Ruoka on valmis, kun valkuaiset ovat hyytyneet.

Minun versiossani oli tänään kaksi sipulia, iso lusikallinen harissaa, tuoretta korianteria ja persiljaa.

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Flamingoja ja uusi leipäresepti

Sitä kyllä tuntee itsensä hippasen vanhaksi, kun käydessään läpi uikkarivarastoaan vanhimmat bikinit murenevat käsiin. Ehkä vieläkin vanhemmaksi itsensä tuntee, kun tajuaa, että kyseiset hippihenkiset liukuvärjätyt bikinit olisivat nyt muodikkaat. Olen elänyt yhden muodin elinkaaren kokonaan läpi. Huh. Mutta en siis laittanut päälleni liukuvärjättyjä, murenevia bikinejä, vaan vähän modernimmat versiot. Huomasin myös siinä bikinivalikoimaa selatessani, että ihmiseksi joka ei oikein viihdy pelkässä uimapuvussa omistan niitä aikamoisen arsenaalin. Mutta miksi bikinit?

Noh, me lomalaiset vietimme tänään päivän Vantaalla!  Retkikohteena oli nimittäin Flamingo Spa, ja kyllä sitä kieltämättä itsensä turistiksi tunsi. Olimme vähän pettyneitä, kun ei oikein löytynyt hyvää, hierovaa poreallasta, mutta muuten oli kyllä mahtavan rentouttavaa. Yleensä tykkään kylpylöissä nimenomaan pulikoimisesta ja poreista, mutta Flamingossa parasta oli saunominen ja suolahuone. Niiden jälkeen meinasin nukahtaa loikoillessani lämmitetyllä divaanilla. Kun vielä kävimme uimassa suolaisessa vedessä, makoilemassa hiekkarannalla kirkasvalolamppujen loisteessa ja söimme kreikkalaista ruokaa, niin kyllä köyhän miehen yhden päivän etelänloma oli hanskassa.

Mitä kannattaa syödä aamulla, jos haluaa jaksaa polskia koko päivän? No esimerkiksi dukkah-leipää!

Dukkah on Lähi-Idästä kotoisin oleva mausteseos. Yleensä dukkahia syödään leivän kanssa – leipä kastetaan öljyyn ja sitten dukkahiin. Dukkahin perusaineksia ovat pähkinät, seesaminsiemenet, korianterinsiemenet, juustokumina ja suola. Variaatioita on monia. Minun keittiössäni ei oikein dippailtavia leipiä valmistu, joten päätin yhdistää oman dukkahini suoraan leipään. Jos et välitä Lähi-Idän mausteista, niin tämä leipä on kyllä hyvää ilman dukkah-maustettakin. Jos kaipaat perinteisempiä leipämakuja, voit testata esimerkiksi tätä sekaleipää, joka maistuu hiukan ruisleivältä.


Dukkah-leipä

Dukkah-mausteseos:
  • 0,75 dl seesaminsiemeniä
  • 2 tl juustokuminaa
  • 1 tl suolaa
  • 2 rkl korianterinsiemeniä
  • 1 rkl kuminansiemeniä

Leipätaikina:
  • 2 isoa porkkanaa
  • 1 dl vettä
  • 6 kananmunaa
  • 3 rkl oliiviöljyä
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl suolaa
  • 1 dl hamppujauhoa
  • 1 dl kookosjauhoa
  • 0,5 dl mantelijauhoa

1. Valmista ensin dukkah. Murskaa korianterin- ja kuminansiemenet suolan kanssa huhmareessa. Laita kulhoon, lisää juustokumina ja seesaminsiemenet. Sekoita. Dukkah on nyt valmis ja voit siirtää sen sivuun. Dukkah ripotellaan siis leivän päälle, joten tarvitset sitä vasta myöhemmin.
2. Siirry sitten leipätaikinan valmistamiseen. Raasta porkkanat raastimen hienolla terällä. Laita kulhoon. Lisää joukkoon kananmunat, vesi, öljy, leivinjauhe ja suola. Sekoita sen jälkeen joukkoon jauhot.
3. Kun olet saanut taikinan sekoitettua tasaiseksi, levitä se pellille. Taikinasta tulee yksi pellillinen ja sen levittäminen pellille on helpointa sormin painelemalla.
4. Kun taikina on pellillä, ripottele päälle dukkah. Voit lopuksi painella dukkahia taikinaan kevyesti, jotta se pysyisi paremmin kiinni. Jaa taikina ruuduiksi ja pistele siihen haarukalla reikiä.
5. Paista 180 asteessa noin 25 minuuttia.

Tarjoile tavallisen leivän tapaan tai vaikkapa taratorkastikkeen kanssa. Minulla jäi dukkahia hiukan yli, joten tein siitä aurinkokuivattujen tomaattien, sitruunamehun ja oliiviöljyn kanssa levitteen.

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Reseptien to do -lista, osa 1

Kuten olette ehkä huomanneet, mä seuraan aika paljon eri ruokablogeja. Olen nyt kuitenkin miettinyt, pitäisikö lopettaa.

Ihan siis siksi, että en millään ehdi testaamaan kaikkia niitä hyvältä kuulostavia reseptejä, joihin törmään. Vielä en ole keksinyt kätevää tapaa arkistoida kaikkia testattavia reseptejä, niin että sopivan hetken koittaessa osaisin selata koko kokoelman. Tällä hetkellä reseptejä on nettiselaimen kirjanmerkeissä, sähköisillä Post It-lapuilla tietokoneen työpöydällä, kirjastosta lainassa olevissa kirjoissa, copy pastella Word-tiedostossa, tulostettuna ja niin edelleen...

Ehkä suurin ongelma on se, että rakastan makeiden herkkujen reseptejä. Olen kuitenkin perheessä ainoa, ketä makeita herkkuja syö ja siksi kokonaisia kakkuja ei kovin usein voi tehdä. Pakastin on täynnä kakunpuolikkaita, kun en pysty syömään kokonaista kakkua. Varsinkin kun itse käytän kakkujen raaka-aineena usein pähkinöitä tai pähkinäjauhoja, niin ne ovat sen verran tuhtia kamaa, että yksi kakku vastaa suurin piirtein parin päivän kaloritarpeita. Ja ihan mielelläni syön kuitenkin päivittäin ruokaa. Herkut sitten herkkuina siinä sivussa.

Kun herkkuhetki taas koittaa, ovat testilistalla ainakin seuraavat:
Haluaisin myös jatkaa limekookospiirakkareseptini kehittelyä, niin että saisin sen jossakin vaiheessa julkaistua. Kuvassa pientä esimakua:


    Voi olla, että uusien reseptien testaamisessa minun pitäisi siirtyä suolaisten ruokareseptien testaamiseen. Ruokaa kuitenkin tulee laitettua joka päivä. Useimmiten sitä kuitenkin on vain ne peruselintarvikkeet kaapissa ja niistä loihdittavat yhdistelmät on jo testattu.

    Pääsiäisen lammasteema tosin jatkuu meillä vielä tänäänkin, lomalla kun ollaan. Testissä on Hesarin lammasreseptinä, mutta kokkina parempi puoliskoni. Tänään, ensimmäisenä varsinaisena lomapäivänä ollaan jo ehditty käydä salilla, kirjastossa ja pyöräilemässä. Ja äsken piipahdin kahvikupin kanssa parvekkeella - kai sitä voi sanoa terassikauden avaamiseksi, vaikka viivyinkin vain viisi minuuttia.

    maanantai 9. huhtikuuta 2012

    10 vuotta nuoremmaksi suklaamoussella

    Lukaisin nopeasti Thorbjörg Hafsteinsdottirin kirjan 10 vuotta nuoremmaksi 10 viikossa. Ei, en välttämättä nuortua kymmentä vuotta. Ainakin vielä olen ihan tyytyväinen omassa nahassani.

    Luin kirjan siksi, että kirjailija on islantilainen ja ystäväni kävi muistaakseni vuosia sitten hänen vastaanotollaan. Ja aina on kiva lukea uusia ajatuksia hyvinvoinnista. Kirja ei kuitenkaan vedonnut minuun oikein millään tavalla. Kirjoitustyyli on provosoiva ja voi monien mielestä olla ärsyttävä. Viesti on kuitenkin selkeä: voit itse omilla teoillasi vaikuttaa omaan hyvinvointiisi, terveyteesi ja siihen, mihin tahtiin kroppasi vanhenee. Viestiä korostetaan kuvaamalla 49-vuotiasta kirjailijaa niukoissa asuissa.

    Ainakin minuun kirjan silppumainen layout vaikutti niin, että kirjaa ei edes tehnyt mieli lukea kannesta kanteen. Lueskelin sieltä täältä ja koin, että en oikein kuulunut kirjan kohderyhmään. Lisäravinteita suositeltiin, mutta en oikein saanut kunnon kuvaa siitä, miksi mitäkin lisäravinnetta pitäisi syödä. Thorbjörgin suosittelema ruokavalio oli mielestäni kuitenkin melko hyvä - sellainen hyviin raaka-aineisiin perustuva, johon itsekin uskon.

    Kirjan lopussa oli pieni reseptikokoelma. Resepteistä yksi vaati talteen poimimista.
    Chilillä maustettu suklaamousse 
    kirjasta 10 vuotta nuoremmaksi 10 viikossa

    1 iso bataatti
    200 g tummaa suklaata (suklaapitoisuus 85 %)
    30 g voita
    1/2 appelsiinin raastettu kuori
    1-2 rkl sherryä tai konjakkia (voidaan jättää pois)
    1/2 punaista chiliä silputtuna
    1 munankeltuainen
    2 munanvalkuaista

    Kuori bataatti ja leikkaa se pieniksi paloiksi. Keitä palat kattilan pohjalla vesitilkassa (vettä saa olla niin vähän, että se melkein ehtii höyrystyä). Varo keittämästä liian pitkään. Kun haarukka alkaa painua palaan kevyesti, bataatti on sopivan pehmeää. Soseuta se yleiskoneessa tai sauvasekoittimella. Tarvitse sosetta 200 grammaa.

    Sulata suklaa vesihauteessa.

    Lisää voi lämpimään suklaaseen. Sekoita suklaaseos bataattisoseeseen ja lisää alkoholi (tai appelsiinimehu), appelsiinikuori, chili ja keltuainen.

    Voit panna seoksen jäähtymään jo tässä vaiheessa, jolloin siitä tulee nugaan kaltaista. Pienikin nokare saa posket hehkumaan ja makunystyrät hurraamaan.

    Kevyemmän ja kuohkeamman herkun saat, kun vatkaat kaksi valkuaista vaahdoksi ja kääntelet hyvin varovasti seokseen ennen kuin panet sen jäähtymään.

    Minä tykkään niin bataatista, tummasta suklaasta, chilistä, appelsiinista kuin konjakistakin, joten tämä ei voi mitenkään olla pahaa. Pitää testata heti kun tulee sellainen hetki, että jälkiruoka maittaisi. Nyt on vatsa niin täynnä pääsiäismunia ja mämmiä, ettei ihan heti tule varmaan suklaamoussea tehtyä. Kertokaa toki, jos kokeilette!

    sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

    Viikonloppuruokaa: perunapiirakka Napapilven tapaan

    Selailin jälleen kerran marokkolaista keittokirjaa. Keittokirjassa esiteltiin pääsiäisreseptinä maidottomasta perunamuusista tehdyt pallerot, jotka oli täytetty jauhelihalla.

    No siitäkös minä inspiroiduin!

    Puoliso riutui nälässä, kun valmistelin tätä tuntikaupalla. Lopputulos oli ihan hyvä, mutta ei ehkä vaivan arvoinen... Kaikkeen se peruna kuitenkin taipuu!

    Peruna-jauhelihapiirakka


    Keitin 8 perunaa ja survoin ne reilun voimäärän kanssa. Lisäsin pari kananmunaa ja hiukan kookosjauhoa. Levitin 2/3 seoksesta piirakkavuoan pohjalle ja paistoin 200 asteessa noin 20 minuuttia. Lisäsin jauhelihatäytteen. Jatkoin jäljelle jäänyttä perunaseosta perunoiden keitinvedellä, niin että se oli helpompi levittää täytteen päälle. Kun olin saanut jauhelihatäytteen peitettyä, paistoin kakkua uunissa niin kauan, kunnes päällinen oli kovettunut.

    Jauhelihatäytteeseen tuli n. 400 g naudanjauhelihaa. Paistoin jauhelihan pannulla, lisäsin vettä pari desiä, heitin joukkoon pilkotun sipulin, hiukan persiljaa, suolaa, pippuria ja muskottia. Kun vesi oli haihtunut pannulta, lisäsin joukkoon kolme keitettyä kananmunaa.

    Taustalla rennon pääsiäisen avaimet: suklaamunia ja kirjastosta lainattu lomahömppä: Tasapainoilua - Joogasalin naiset 1.

    Viikonloppuruokaa: paistettua kaalia ja avokadokastiketta

    Meillä viikonloppuaamupala on usein runsas ja brunssimainen - johtuen lähinnä siitä, että päivän ensimmäinen ateria tulee useimmiten syötyä lähempänä puoltapäivää ja usein sitä edeltää semirankka kuntosalitreeni. Kun käymme aamupalapöytään, haluamme syödä kunnolla. Tykkään paistella aamupalalle vihanneksia paistinpannussa. Lämpimiä kasviksia saa arkipäivinä syödäkseen ihan liian harvoin! Savoijinkaali valmistuu paistinpannussa suht nopeasti ja voissa paistettuna on vain jotenkin niin kotoisan makuinen. Äärimmäisen hyvä tapa aloittaa viikonloppu!

    Paistettu savoijinkaali

    2 sipulia
    1 valkosipulinkynsi
    2 porkkanaa
    puolikas savoijinkaali
    voita
    oliiviöljyä
    rosmariinia
    omenaviinietikkaa
    suolaa ja pippuria

    Paista sipulit ja valkosipuli voissa. Lisää pilkotut porkkanat. Paistele hetki pannulla, lisää sen jälkeen suikaloitu savoijinkaali. Mausta tuoreella rosmariinilla. Kun kaali on pehmennyt, siirrä seos kulhoon. Sekoita pienessä kupissa hiukan oliiviöljyä, viinietikkaa, suolaa ja pippuria. Lisää neste kaaliseokseen ja sekoita hyvin. Tarkista maku. Tarjoa lämpimänä esimerkiksi savustetun kalan ja avokadokastikkeen kanssa.

    Pehmeä avokadokastike

    1 kypsä avokado
    puolikkaan sitruunan mehu
    1 rkl tahinia
    ripaus suolaa
    vettä

    Sekoita ensin kaikki ainekset vettä lukuunottamatta tehosekoittimessa niin hyvin kuin mahdollista. Jos seos ei suostu sekoittumaan, lisää joukkoon hiukan vettä.

    lauantai 7. huhtikuuta 2012

    Pääsiäisen suklaapallerot

    Yritin tehdä suklaamunia, mutta kädentaitoni eivät riittäneet munamaisten muotojen tekemiseen. Maku on silti kohdallaan näissä pääsiäispulleroissa. Puolisolle tein hasselpähkinäpalleroita ja itselleni kookostäytteisiä.

    Hasselpähkinäpalleroiden täytteeseen tuli
    • hasselpähkinätahnaa (joka sisältää vain ja ainoastaan hasselpähkinää)
    • hiukan manukahunajaa
    • kookosöljyä (kookosöljyn olisi ehkä voinut jättää poiskin)



    Kookospalleroihin laitoin
    • kookoshiutaleita
    • hiukan manukahunajaa
    • kookosöljyä (kookosöljyn olisi ehkä voinut jättää poiskin)
    • kuorittuja hampunsiemeniä
    • yhden kuivatun viikunan



    Kookospalleroihin laitoin vasta viimeiseksi tuon viikunan, kun yritin saada massasta pyöriteltävää. Jälkeenpäin ajatellen kookosöljyn olisi voinut jättää poiskin, sillä viikuna toi sopivasti pyöriteltävyyttä. Hasselpähkinätahnan pyörittelyyn ei tarvinnyt käyttää mitään vempelettä - kookostäytteen tein puolestaan blenderissä.

    Muotoilin ensin kummastakin tahnasta palleroita, joiden annoin kovettua jääkaapissa. Sulatin tummaa suklaata vesihauteessa ja dippasin pallerot suklaaseen. Laitoin takaisin jääkaappiin kovettumaan.


    Very nice indeed!

    torstai 5. huhtikuuta 2012

    Relaa vähän

    Vaikka blogiin kirjoitan lähinnä treenaamisen ja hyvän ruoan helppoudesta, niin on päiviä, jolloin ei suju ihan niin hyvin. Kun lukee paljon ravinnosta ja liikunnasta, törmää väistämättä ristiriitaisiin tietoihin. Yksi käskee syömään lihaa, toinen sanoo älä. Yksi paasaa paastosta, toinen säännöllisistä aterioista. Yksi sanoo, että nosta painoja 5 kertaa, toinen käskee nostamaan 10 kertaa.

    Yleensä saan näistä jotain tolkkua ja pystyn noudattamaan omaa linjaani.

    Mutta sitten on päiviä, jolloin kaikki informaatio kaatuu päälle.

    Kävin tänään aamulla salilla ilman aamupalaa (á la Leangains). Nostin painavia painoja reverse pyramid style, mutta ei oikein sujunut (joten aloin panikoida omasta epäonnistumisestani). Sitten treenin jälkeen oli pää täynnä kysymyksiä:
    • syönkö nyt heraprotskua - koska treenin jälkeen tarvii proteiinia. Kuitenkaan maitotuotteet eivät minulle sovi ja sitten taas toisaalta myös tuo Leangainsin mukainen "paastoaika" ei tule täyteen.
    • olenko syömättä lounaaseen saakka, koska ei varsinaisesti ole nälkä ja voin jatkaa paastoa. Mutta alkaako kroppani sitten syömään itseään? Onko koko salitreeni siinä tapauksessa ollut turha?
    • vai syönkö kassissa olevan proteiinipatukan, joka sisältää protskua ja hiilaria, mutta on kuitenkin prosessoitua ja siis epäterveellistä. Ekoihminen minussa kuitenkin ajattelee, että kun se patukka on kerran ostettu, niin on se joskus myös syötävä.

    Tarina ei kerro, miten ratkaisin tämän dilemman.

    Tässä tarinassa minä kerron itse itselleni, että asioiden ylianalysoiminen aiheuttaa stressiä ja tuo stressi on keholla pahempaa kuin mikään "väärä" valinta.

    Tässä tarinassa minä laskeudun pääsiäislomalle ja rentoon elämään.

    Aurinko paistaa. Elämä on ihanaa. Minä olen terve. It's all good. :)

    tiistai 3. huhtikuuta 2012

    Sekaisin paleosta? Apua on saatavilla!

    Etkö tiedä mikä on paleota ja mikä ei? Missä on gluteenia ja missä ei?
    Kannattaa tsekata Balanced Bitesin sivuilla olevat kätevät PDF:t, jotka voi tulostaa vaikka jääkaapin oveen. Tällä hetkellä sieltä löytyy ainakin:
    - Guide to: Paleo Foods
    - Fats & Oils: Which to Eat & Which to Ditch
    - Common Cooking Fats Ranked

    http://balancedbites.com/useful-guides.

    Napapilvi antaa erityismaininnan paleoruoka-PDF:ssä olevasta super foods -kohdasta. Mainittuja aineita käyttämällä pötkii pitkälle!


    Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...