lauantai 9. helmikuuta 2013

Lajikokeiluja: Dancehall reggae

Olen niin iloinen siitä, että olen jälleen löytänyt tanssin. Ehkä se ei ole kaikkien juttu, mutta minun juttuni se ehdottomasti on.

Tanssiurani aloitin sillä ainoalla tyylillä, mitä kotipaikkakunnallani oli tarjota: jazztanssilla. 18-vuotiaana muutin pääkaupunkiseudulle, ja kun silloiset insinööriopintoni eivät oikein maistuneet, vietin ison osan aikaani Helsingin Tanssiopistolla, jossa tutustuin afrotanssiin. Se oli rakkautta ensi rummunlyömällä: pieni, mustiinpukeutuva ja masentunut insinööriopiskelija löysi samanaikaisesti itsensä ulkopuolelta ja sisältään jotakin, mikä herätti iloa.

Insinööriopinnoista ei sitten tullut mitään. Tieni vei muutaman mutkan kautta Islantiin, jossa tanssi oli iso osa elämääni. Kuuluin afrikkalaista tanssia esittävään tanssiryhmään. Ryhmän kanssa tanssimme enemmän ja vähemmän omituisissa paikoissa (kaupungissa, maalla, entisessä mielisairaalassa, ulkona sateessa, elokuvateatterissa), ja tutustuimme tanssin ja elämän energioihin. Viikonloppuisin kävimme ystävien kanssa baareissa, ja tanssiminen oli huomattavasti suurempi osa baarielämää kuin alkoholi.

Kun muutin Helsinkiin, tanssi jäi elämästäni pois. Nyt olen onnekseni viritellyt tanssiharrastusta taas käyntiin. Tällä viikolla kävimme ystävän kanssa testaamassa dancehall reggaeta, joka on mieletöntä: diggaan musiikista ja siitä päällepuettavasta kovisasenteesta, jota ei voi ylläpitää kovin kauaa nauramatta. On ihana liikuttaa vartalonsa eri osia musiikin tahtiin, löytää kropasta uusia voimia, oppia uutta.

Tällaista se siis on:




Ja koska itseään ei pidä ottaa liian vakavasti, suosittelen tsekkaamaan YouTubesta myös näitä Dance like nobody's watching -videoita:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...